Meillä oli oikein mukava syysleiri Kaarinassa Tuorlan Majatalossa. Lauantaina tutustuttiin koirahierontaan ja saatiin kotihierontaohjeet. Päällimmäisenä jäi mieleen koiran lämmittelyn tärkeys (ja monimuotoisuus) ennen ja jälkeen treenien. Sitten syötiin, jonka jälkeen oli ohjelmassa trimmausta. Brokenkarvaista mallikoiraa pääsi itsekin nypläämään ja sai uusia vinkkejä trimmauskäden asentoon, jotta se ei puutuisi heti alkuunsa. Sitten taidettiin taas syödä ja roudattiin tavarat majoitushuoneeseen, joka ruhtinaallisesti oli vain meille, joten koirat saivat olla vapaana huoneessa rauhassa, eivätkä muuten tehneet koko aikana tuhoja (joissain huoneissa oli kahden talouden koirat, joten vuorotellen boksiteltiin ;) Ohjelmaan mahtui vielä näytelmätreeniä, missä Luna ei oikein jaksanut keskittyä... Vedettiin melkein pitkää tikkua, kuka sitä erkkarissa sitten joutuu esittämään ;D Illalla oli vielä pennuille leikkimistä ja vieheen perässä juoksua. Illan kruunasi rantasaunan hyvät löylyt ja jälleen taivaallinen ruoka!

1285007282_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Majoituksessa

Sunnuntaina oli ohjelmassa epävirallinen MH-persoonallisuudenkuvaus testi, jonka Nemo sai aloittaa. Ensin oli leikkiosuus omistajan ja avustajan kanssa, leikistä palautumisen arviointia, vieheen perässä juoksua ja kaukoleikki avustajan kanssa. Sitten oli ns. pelotteluosuus, jossa nostettiin haalari ilmaan nopeasti, rämistettiin kattilan kansia, aavepukuiset ihmiset lähestyivät ja viimeisenä testattiin laukaisuvarmuus. Nemo on tuomarin sanojen mukaan, erittäin sosiaalinen ja rohkea. Ainoastaan viimeisen kovan paukkeen jälkeen ei innostunut enää leikkimään. Joukossa oli paljon erilaisia koiria, mutta yksi Nemon tyylinen samanikäinen uros löytyi porukasta, joka veti parhaat... Aaveiden lähestyessä otti leikkiasennon häntä heiluen :D Siinä oli aaveilla (Marjut ja Eija) pokassa pitelemistä :D Ei ollut jätkä moksiskaan moisista hiippareista!

Kotimatkalla poikettiin vielä ystävien luona, jossa ensin Luna sai tutustua keeshound Säteeseen. Vein Lunan sylissä eteiseen ja päästin heti vapaaksi, Säde seisoi jossain kolmen metrin päässä iloisena tyttönä. Luna ensin louskutti ehkä puoli minuuttia vähän siihen malliin, että älä vaan tule lähelle, mutta lähti sitten uteliaana uutta kaveria moikkaamaan. Vähän aikaa siinä nuuskutteli jäykkänä, Säde vaan hengaili iloisena, sillä hänellä ei ole koskaan tullut sanomista yhdenkään koiran kanssa (voiko sellaisiakin koiria olla olemassa ;). Sitten likat lähtivät hippasille ja tilanne oli sillä selvä! Lunan piti kyllä vähän komentaa Sädettä siinä vaiheessa, kun isompi tyttö kerjäsi ruokapöydän vieressä, eikä leikkinyt hänen kanssaan ja sama louskutus jatkui kun Nemo tuli kehiin, eikä Luna ollut enää keskipisteenä. Nemo muisti vanhan tuttunsa ja olisi aloittanut heti tosi toimet, mutta me tytöt pistettiin kampoihin, joten ei viitsinyt sitten enempää hyppiä selkään.

1285007310_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Nemo, Luna ja Säde

1285007361_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kuuma

Reissu oli kokonaisuudessaan opettava, vaikka olikin aika paljon tuttua asiaa, niin tuli myös paljon uutta ja uusia näkemyksiä asioihin. Nemon luonteenpiirteet ainakin vahvistui mun mielessä ja alan pikkuhiljaa ymmärtää, ettei Lunakaan paha ole, vaikka temperamenttia löytyy :) Sieti lauantainakin narun päässä kaikenlaisia parsoneita, niin poikia kun tyttöjäkin. Nyt täytyisi vaan itse ymmärtää hellittää, eikä aina pitää niin kireetä narua, johan siinä Lunakin hermostuu.

Sellainenkin asia tuli puheeksi, ettei koiran tarvi sietää kaikkia koiria, sekin jo riittää, kun hyväksyy oman laumansa koirat. Lisäksi oli puhetta, ettei lenkilläkään tarvi kaikkia koiria mennä morjesteleen ja niin se taitaa olla parempi, että Lunankin kanssa mennään katsomaan vaan muutamia kivoja, joiden kanssa tietää, että tulee juttuun. Turhaan sitä yrittää pysähtyä kaikkien halukkaitten luo ja ottaa niitä turhia rähinähetkiä päivään (tosin ollaan niitä kyllä kartettukin). Taidetaan tästä lähin moikkailla tässä kotikonnuilla hyvällä omalla tunnolla vaan sitä ihanaa isoa nuorta villakoiraurosta sekä pienen pientä kääpiösnautseri Pikiä :)

Kiitos leiristä järjestäjille, leirikavereille ja -koirille, tästä täytyy tehdä perinne meidänkin lauman kohdalla!